Tähtisumua-blogi on tuonut minulle (ja toivottavasti lukijoillekin) suuresti hupia ja iloa, mutta nyt on aika laittaa kirjan kannet kiinni. Minulla ei ole enää kuukausiin ollut mitään järkevää sanottavaa viihdemaailmasta ja väkisin olisi turha jatkaa.
Kun perustin Tähtisumua-blogin, tarkoitukseni oli kirjoittaa viihteestä, leffoista, kauneudenhoitotuotteista ja kaikesta ihanan kepeästä. Ongelma on, etten ole luonteeltani tai arvomaailmaltani yhtään ihana enkä kepeä. Tykkään edelleen lukea viihdeuutisia ja muotiblogeja, mutta niistä kirjoittaminen aiheutti vähän ahdistuneen olon.
Juttuideoita metsästäessäni luin päivittäin milloin kenenkin lihomisesta, laihtumisesta, ripsipidennyksistä tai uusista kengistä. Niitä selaillessa elämä alkoi vaikuttaa pelottavan ulkonäkökeskeiseltä. Eniten korpesi törmätä päivittäin “Kim Kardashian ulkoilutti rintojaan” -tyyppisiin otsikoihin. Conan o’Brienin sanoin: “I’m laughing because crying would be sad”.
Haluan kirjoittaa blogia, joka kannustaa tekemään omaa juttua, kehittämään päänuppinsa sisältöä ja olemaan mukava toisille. Siinä ohessa voi sitten kaunistautua sen verran kuin hyvältä tuntuu ja tarpeelliseksi katsoo -ilman, että se on elämän tärkein asia. Jos onnistun kehittämään tämän aiheen ympärille jonkin löyhän viitekehyksen, kenties Tähtisumua-blogikin palailee vielä takaisin uudessa olomuodossa. :) Tällaisenaan blogini on kuitenkin sanonut kaiken sanottavansa.
Hyvät lukijat, ottakaa ilo irti viihteestä, muodista ja mehevistä Hollywood-juoruista myös jatkossa. Muistakaa kuitenkin, että kauneus ja julkisuus on kuin suklaata: makea herkku pieninä annoksina, mutta ainoana ravintona aiheuttaa vain pahaa oloa.











